torstai 20. lokakuuta 2011

tiistai 4. lokakuuta 2011

Ajan rakenne.

Tutuissa tiloissa aika ei tunnu liikkuvan. Aika on jotain, mikä tapahtuu huomenna. Se esiintyy myös tarinoissa, jotka alkavat sanoilla "Muistatko, kun silloin". Ajan olomuoto ei usein mahdollista tilannetta, jossa siihen pääsee koskemaan, mutta silloin kun siihen on mahdollisuus, kannattaa se mielestäni käyttää.


Muistan hämärästi, kun isäni laittoi tämän hauskan keittiötaulun kaapin oveen pienellä naulalla.
Silloin tuossa vieressä ei vielä ollut tuollaista liesituuletinta, joten taulua pystyi pyörittämään naulan ympäri samalla kun odotin että paahtoleivät ovat valmiita. Siitä lähti karhea, hieman kimakka ääni.




En ole pyörittänyt keittiötaulua enää vuosiin.

Lapsuudenkotini myytiin. Muuttopäivänä tavaroita pakatessani huomasin taulun. Otin sen pois koukusta ja kaapin ovesta paljastui ajan jättämä jälki. Koristetaulun takana oli piilossa se päivä, jolloin isä sen siihen ripusti.




Kun seuraavan kerran menette mummolaan tai pappalaan, niin etsikää joku esine joka on ollut paikallaan ikuisesti. Uskaltakaa koskea siihen, vaikka se onkin pelottavaa.